lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, www.minedu.fi 4.8.2021 (Sivustolta löytyy myös lisää usein kysyttyjä kysymyksiä.)
Oppivelvollisia ovat henkilöt, jotka keväällä 2021 olivat perusopetuksen 9. luokalla (pääosin siis vuonna 2005 syntyneet). Tästä ikäluokasta alkaen oppivelvollisuuden laajentaminen koskee kaikkia peruskoulusta toiselle asteelle siirtyviä nuoria.
Mitä opintojen maksuttomuus tarkoittaa?
Opiskelijalle maksuttomia ovat:
- opetus (aiemminkin maksutonta)
- päivittäinen ruokailu (aiemminkin maksutonta)
- opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit
- opetuksessa tarvittavat työvälineet, -asut ja -aineet
- vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat
- joissakin erityistapauksissa myös majoitus- ja matkakustannukset.
Erityistä harrastuneisuutta painottavissa koulutuksissa tarvittavat henkilökohtaiset välineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet, joita opiskelija käyttää myös muutoin kuin opetuksen yhteydessä, jäisivät edelleen opiskelijan itsensä maksettaviksi (OVL 17 § 1 mom).
Ketä maksuttomuus koskee?
Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen tuli voimaan syksyllä 2021 aloitettavassa koulutuksessa. Maksuttomuus koskee vain niitä opiskelijoita, jotka kuuluvat laajennetun oppivelvollisuuden piiriin.
Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Esimerkiksi jos opiskelija 16-vuotiaana siirtyy perusopetuksesta toiselle asteelle, hänellä on lähtökohtaisesti 4,5 vuotta oikeutta maksuttomaan koulutukseen. Tämän aikajakson sisällä maksuttomuus koskee tutkintotavoitteista koulutusta sekä erilaisia nivelvaiheen koulutuksia. Maksuttomuus ei katkea, vaikka opiskelija tämän aikajakson sisällä vaihtaa opiskelupaikkaa.
Maksuttomuus ei koske niitä opiskelijoita, jotka eivät tule laajennetun oppivelvollisuuden piiriin.
Maksuttomuus ei siis koske keväällä 2021 perusopetuksen lisäopetuksen, lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tai ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen päättäviä opiskelijoita. Maksuttomuus ei koske myöskään muita syksyllä 2021 opintonsa aloittavia opiskelijoita, jotka eivät kuulu oppivelvollisuuslain soveltamisalan piiriin. Jos opiskelija ei kuulu maksuttomuuden piiriin, hänellä on jatkossakin oikeus opintotukilain mukaiseen oppimateriaalilisään.
Muuttuuko koulumatkatuki uudistuksen myötä?
Toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden toteutuessa koulumatkatukeen oikeuttavan koulumatkan raja lasketaan 10 kilometristä 7 kilometriin. Lisäksi luovutaan 54 euron kuukausittaisia vähimmäismatkakustannuksia koskevasta rajasta. Toisen asteen opiskelijoiden maksuttomat koulumatkat korvataan jatkossakin Kansaneläkelaitoksen maksaman koulumatkatuen kautta.
Onko kunta tai koulutuksen järjestäjä velvollinen järjestämään oppivelvollisille koulukuljetuksen?
Toisen asteen opiskelijoiden koulumatkat korvataan Kansaneläkelaitoksen maksaman koulumatkatuen kautta. Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvän maksuttomuuden myötä koulumatkatuesta poistuu 43 eur/kk omavastuu. Kunta tai koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään toisen asteen koulutuksessa oleville oppivelvollisille koulukuljetusta. Koulutuksen järjestäjä voi vapaaehtoisesti järjestää opiskelijoille mahdollisuuden koulukuljetukseen. Jos koulutuksen järjestäjä järjestää koulukuljetuksen, koulumatkatuki maksetaan koulutuksen järjestäjälle.
Koulumatkatuki myönnetään ensisijaisesti joukkoliikenteen käytön perusteella. Jos joukkoliikennettä ei ole mahdollista käyttää, myönnetään koulumatkatuki ns. oman matkustustavan perusteella. Tämä tarkoittaa, että opiskelijan tulee itse järjestää kulkeminen oppilaitokseen ja opiskelijalle maksetaan ns. taksa-asetuksen mukainen rahallinen korvaus.
Lisätietoja koulumatkatuen myöntämisestä ja hakemisesta Kelan nettisivuilta
Tuleeko koulutuksen järjestäjän hankkia kaikille opiskelijoille tietokoneet? Entä jos opiskelija haluaa käyttää omaa konettaan?
Laissa ei nimenomaisesti säädetä, että jokaiselle opiskelijalle tulee hankkia tietokone, vaan lain mukaan maksuttomia ovat opetuksen edellyttämät oppimateriaalit ja työvälineet.
Opiskelija voi halutessaan käyttää myös omaa tietokonettaan. Laki ei velvoita koulutuksen järjestäjää maksamaan opiskelijalle käyttökorvausta oman tietokoneen käytöstä.
Miten opintojen tulee edistyä?
Oppivelvollisuuteen kuuluvien opintojen ja tutkinnon suorittamisen on edistyttävä opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti (OVL 6 §). Oppivelvollisuuden suorittamisessa otetaan siis huomioon opiskelijan yksilölliset tavoitteet ja valmiudet.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan oppivelvolliselle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on laadittava siten, että suunnitelman mukainen ammatillisen tutkinnon suorittamisaika on enintään neljä vuotta.
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata opintojen edistymistä. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvollisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, jos opinnot eivät edisty riittävästi. Koulutuksen järjestäjän on lisäksi selvitettävä oppivelvollisen saamien koulutuksen järjestäjän tukitoimien riittävyys sekä tarvittaessa ohjattava oppivelvollinen hakeutumaan muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.
Mitkä ovat syyt, joilla oppivelvollisuuden voi keskeyttää?
Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä säädetään oppivelvollisuuslain 7 §:ssä.
Perusteita oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämiselle ovat:
- oppivelvollisuuden suorittamisen estävä pitkäaikainen sairaus tai vamma
- äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa (käytännössä vanhempainpäivärahan saamisen ajalta)
- tilapäinen ulkomailla oleskelu (esim. vaihto-opiskelu, perhe muuttaa tilapäisesti ulkomaille)
- elämäntilanteeseen liittyvä muu painava syy, joka estää oppivelvollisuuden suorittamisen.
Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä voi hakea sekä perusopetuksen aikana että perusopetuksen jälkeisessä oppivelvollisuuskoulutuksessa. Päätös oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä tehdään oppivelvollisen taikka hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa hakemuksesta. Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä päättää opetuksen tai koulutuksen järjestäjä tai oppivelvollisen asuinkunta, jos nuorella ei ole opiskelupaikkaa.
Oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytetään pääsääntöisesti määräaikaisesti eli oppivelvollisuuden suorittamisen esteenä olevan olosuhteen arvioidun keston ajaksi. Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää toistaiseksi ainoastaan silloin, jos oppivelvollisuuden suorittamisen estävä sairaus tai vamma on luonteeltaan pysyvä.
Tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi oppivelvollisuuden suorittamisen voi keskeyttää vain, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muutoin voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana.
Jos oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä haetaan sairauden tai vamman taikka vaikean elämäntilanteen vuoksi, päätöksentekijän tulee ennen päätöksen tekemistä selvittää, onko oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollista yksilöllisten valintojen, yksilöllistämisen, välttämättömien tukitoimien tai kohtuullisten mukautusten avulla.
Voiko oppivelvollisuutta suorittaa opetukseen osallistumatta?
Oppivelvollisuutta voi suorittaa opetukseen osallistumatta. Vaihtoehtoina oppivelvollisuuden suorittamiseen opetukseen osallistumatta ovat lukion erityinen tutkinto tai osallistuminen suoraan ammatillisen koulutuksen näyttöihin. Tällöin oppivelvollinen vastaa itse osaamisen hankkimisesta.
Ammatillisessa koulutuksessa oppivelvollisuutta voi suorittaa osallistumalla suoraan näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen. Oppivelvollisen tulee ottaa yhteyttä siihen ammatilliseen oppilaitokseen, jossa hän haluaa suorittaa näytöt. Oppivelvolliselle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Näytöt vastaanottava koulutuksen järjestäjä on oppivelvollisuuslain mukaisessa ohjaus- ja valvontavastuussa oppivelvollisuuden suorittamisesta.
Voiko oppivelvollisuutta suorittaa oppisopimuskoulutuksena?
Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena.
Mitä tapahtuu, jos oppivelvollinen keskeyttää opintonsa muusta kuin hyväksyttävästä syystä?
Jos oppivelvollinen nuori on aikeissa keskeyttää opintonsa, koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä oppivelvollisen ja hänen huoltajansa kanssa mahdollisuudet suorittaa opintoja muussa oppimisympäristössä tai mahdollisuudet hakeutua muuhun koulutukseen. Tarvittaessa vaihtoehdot selvitetään yhteistyössä toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa. Koulutuksen järjestäjän on lisäksi selvitettävä oppivelvollisen saamien koulutuksen järjestäjän tukitoimien riittävyys sekä tarvittaessa ohjattava oppivelvollinen hakeutumaan muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.
Jos oppivelvollinen opiskelija itse ilmoittaa eroavansa oppilaitoksesta eli keskeyttävänsä opinnot, eroamispäätöstä ei voida tehdä ennen kuin oppivelvollinen on osoittanut, että hänellä on uusi opiskelupaikka. Jos opiskeluoikeus on päättymässä opiskelijan runsaiden poissaolojen vuoksi, tulee koulutuksen järjestäjän selvittää oppivelvollisen tilanne ennen opiskeluoikeuden päättymistä koskevan päätöksen tekemistä. Ennen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen ja muulle lailliselle edustajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, jos hän on ilman perusteltua syytä poissa opetuksesta.
Jos koulutuksen järjestäjä ei saa tietoa, että oppivelvollinen on jatkanut opintojaan toisessa oppilaitoksessa, tulee tehdä ilmoitus oppivelvollisen asuinkunnalle.
Oppivelvolliselle itselleen ei aseteta sanktioita oppivelvollisuuden laiminlyönnistä.
Oppivelvollisen huoltajan tai muun laillisen edustajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua (OVL 9 §). Jos huoltaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden suorittamista, hänelle voidaan tuomita sakkorangaistus oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä (OVL 22 §).