Opetusleipomosta löytyy iloinen ja uuteen uravalintaansa tyytyväinen leipuri-kondiittoriopiskelija Hanna Pita, jolta täytekakun kerman pursotus sujuu jo kuin ammattilaiselta. Hän kääntelee kakkua varmoin ottein eikä mene kauaakaan, kun työtasolla on kaunis mustikoilla sekä hienoilla pursotuksilla koristeltu perinteinen kermakakku.

10 vuotta ravintola-alalla työskenneltyään Hanna huomasi, että kaipasi jotain muutosta työhönsä.

”Kun taloudellista tukea myönnettiin opintotuen muodossa, oli aika tarttua toimeen ja aloittaa polku harrastelijasta kohti leipuri-kondiittorin ammattia. Jossain vaiheessa aikeissani on perustaa oma tilausleipomoyritys, mutta valmistumisen jälkeen minun on aluksi kuitenkin tarkoitus yhdistää nykyinen työni ravintola-alalla sekä leipuri-kondiittorin työt”, hän kertoo ja toteaa moniosaamisesta olevan varmasti paljon hyötyä tulevaisuudessa.

Opiskeluihin Hanna on ollut tyytyväinen. Hän on saanut varmuutta tekemiseen sekä paljon uutta tietoa tekemisen tueksi.

”Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon opiskelun aikana olen päässyt tekemään erilaisia töitä, joiden ohessa ammattiteoriatkin ovat hoituneet. Koululla työvälineet ovat tasokkaat ja osa laitteista sellaisia, joita ei välttämättä löydy isommistakaan alan yrityksistä”, hän ylistää ja kehuu myös, kuinka opiskelijaa kuunnellaan; kysytään mitä hän haluaa tehdä, vaikka oppitunteihin onkin olemassa myös ennakkoon valmisteltu suunnitelma.

Hannalla on jäänyt enemmän aikaa kotona tekemiseen opiskeluaikana kuin vuorotyöläisenä ravintolassa. Perheen lapset, kaksi pienempää ”kiljukaulaa” ja teini-ikäinen taikinakoukkujen nuolija, ovatkin olleet tyytyväisiä äidin lisääntyneeseen läsnäoloon.

”Uudelleen kouluttautumisessa iso rooli on ollut puolisoni tuella, jota ilman opiskelujen aloittaminen tuskin olisi onnistunut”, kiittelee Hanna.

Hannalla on ollut opiskeluaikana paljon onnistumisen hetkiä, joista hetken pohdiskelun jälkeen yksi nousi erityisesti esille: näytöt ovat menneet hyvin. Ja tietysti edessä siintävä valmistuminen omaan unelma-ammattiin!

Teksti: Raija Vahaniitty
Kuvat: Tanja Uusitalo