LHKK:n dronetoiminnan vastuuhenkilö Petri Kujamäki esittelee dronesimulaattoria, jolla dronelentoja voidaan harjoitella turvallisesti ennen käytännön harjoitteita.

Teknologia yleistyy kaikkialla työelämässä, ja se näkyy myös meillä LHKK:lla jokapäiväisessä opetuksessa.

”Teknologia on usein yhteisnimitys joukolle tietyn alan tekniikoita, laitteistoja, ohjelmistoja ja niin edelleen. Voidaan puhua esim. hyvinvointiteknologiasta tai opetusteknologiasta. Teknologia -sanaa käytetään usein myös tekniikka-sanan tilalla” asiasta kertoo teknologiapäällikkö Janne Kuusela. Janne kertoo, että teknologia on tekniikan järjestelmien suunnittelua, rakentamista, käyttämistä ja tutkimusta, kaikkea yhdessä. Usein teknologiaan liitetään uutuus-käsite ja voimakas kehitysnopeus, teknologia on jatkuvaa kehittämistä.

Kautta historian ihminen on pyrkinyt erilaisilla keksinnöillä helpottamaan elämäänsä ja parantamaan elämän laatua. Tähän kiteytyy myös tekniikan ja teknologian tarkoitus: useimmiten, ei toki aina, tekniikan ja teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen tavoitteena on helpottaa, nopeuttaa tai tehostaa työtä tai arkea, tai mahdollistaa asioita jotka ilman teknologiaa eivät olisi mahdollisia. ”Teams ja ItsLearning ovat hyviä esimerkkejä teknologiasta, joiden käyttö on osaltaan mahdollistanut etäopetuksen toteuttamisen koronapandemian aikana” kertoo Janne Kuusela. Opetusravintolan keittiössä olevat monitoimiuunit helpottavat ja nopeuttavat ruuan valmistusta, kun yhdellä laitteella voidaan kypsentää monipuolisesti erilaisia ruokia valmiita kypsennysohjelmia hyödyntäen.

”Kuten jo mainitsin, teknologia on käsitteenä hyvin laaja, ja sen alle voidaan katsoa kuuluvaksi kaikki tekniset ja ohjelmistolliset apuvälineet, joita käytämme oppilaitoksen toiminnassa ja opetuksessa” kertoo Janne Kuusela. Oppilaitoksena LHKK:n tehtävä on antaa valmistuvalle hyvät valmiudet  suoriutua tulevassa työelämässä. ”Teknologia on tavalla tai toisella osa nykyaikaista työelämää alasta riippumatta, ja siksi on erittäin tärkeää, että opiskelijoille tarjotaan mahdollisimman laaja kuva alaan liittyvästä teknologiasta ja mahdollisuuksien mukaan myös käytännön kokemusta. Esimerkiksi autonasentajan koulutuksessa pyritään tutustumaan ja käyttämään samoja ohjelmistoja ja laitteita, joita valmistuva opiskelija todennäköisesti tulee käyttämään myös työelämässä” kertoo Janne Kuusela. Lähihoitajan koulutuksessa tutustutaan erilaisiin apuvälineisiin, joilla esim. vanhusten mahdollisuutta kotona asumiseen voidaan parantaa. Näin kynnys vastaavien laitteiden käyttöönottoon työelämässä madaltuu.

”Toisaalla oppilaitos voi toimia myös uusien teknologisten ratkaisujen ja sovellusten hyödyntämisen esittelijänä. Opiskelijoille tarjotaan ajatuksia, esimerkkejä ja kokemuksia teknologian hyödyntämisestä ammattiin liittyvissä tehtävissä.  Näitä ideoita opiskelijat voivat sitten valmistuttuaan vielä mukanaan työelämään ja näin edesauttaa kehitystä uudessa työyhteisössä” kertoo Janne Kuusela. Hyvä esimerkki tästä on kone- ja metallitekniikan opetuskäyttöön rakenteilla oleva teollisuus 4.0 -kokonaisuus, jonka tarkoituksena on tutustuttaa alan opiskelijat älykkään teollisen valmistuksen eri konsepteihin käytännön laite- ja ohjelmistokokonaisuuden avulla.

”Lähitulevaisuudessa panostamme myös voimakkaasti virtuaalitodellisuuden hyödyntämiseen opetuksessa” kertoo Janne Kuusela. Virtuaalilasien ja ohjaimien avulla hyödynnettävää virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää sellaisten asioiden opettelussa, jotka reaalimaailmassa olisivat liian vaarallisia, kalliita tai mahdottomia opetustilanteessa toteuttaa.

Lopuksi Janne vielä toteaa, että ”Teknologia ei saa olla itse tarkoitus, vaan sen tulisi olla vain väline jolla helpotetaan, nopeutetaan tai tehostetaan työtä ja arkea. Teknologia voi tehdä joitakin tehtäviä tulevaisuudessa tarpeettomaksi, mutta samalla se synnyttää yhä uusia, vielä tuntemattomia tehtäviä ja ammatteja.”

Tämän artikkelin ovat laatineet liiketoiminnan opiskelijat Venla Koskenranta ja Melani Veinglas, jotka suorittavat LHKK:lla markkinointiviestinnän näyttöä.