Hoiva-opintoja ja suomen kieltä

Viime kuussa meiltä valmistui neljä maahanmuuttajataustaista opiskelijaa hoiva-avustajiksi. Heistä jokainen on saanut työkeikkaa ja osa heistä jopa vakituisen työpaikan hoiva-avustajana.

Kun he vuosi sitten hakeutuivat Forssan ammatti-instituuttiin opiskelemaan, eivät he kaikki tarkalleen tienneet millaista hoiva-avustajan työ on. ”Nepalissa meillä on hyvin erilainen kulttuuri: perheen hoitaessa hoivaamisen ei siellä ole ollenkaan hoiva-avustajia vaan pelkästään hoitajia”, kertoo Neelam Shrestha joka päätyi työvoimakoulutuksen kautta oppisopimusopiskelijaksi ja sai vakinaisen työpaikan.

Ukrainalainen Anastasiia Dychko myös kertoi, että itse opiskelu on myös täällä hyvin erilaista kuin kotipuolessa: ”Täällä ohjausta on aivan eri tavalla. Ukrainassa opettajalla oli korkea auktoriteetti, kun taas täällä opetuksen rinnalla on ohjausta ja opiskelijalle annetaan paljon tukea. Esimerkiksi opettaja tuli tuekseni oppisopimuksen haastattelutilaisuuteen, koska minua jännitti niin kovasti” Ukrainassa sairaanhoitajan töitä tehnyt Anastasiia kertoo kiitollisena. Hän oli ensimmäinen maahanmuuttajataustainen, jolle tehtiin oppisopimus, ja nyt hän tekee pidempiaikaista sijaisuutta organisaatiossa, jossa suoritti oppisopimusopintonsa.

Myös muut ovat olleet tyytyväisiä erityisesti saamaansa ohjaukseen. Heistä hienointa opinnoissa oli innostunut opettaja joka puhui selkokielellä sekä ennen kaikkea työelämässä oppiminen. ”Työelämä oli kyllä ehdottomasti paras paikka saada oppia, ja työpaikkaohjaajan merkitys oli tosi suuri” toteaa paljon keikkatöitä tekevä Chidapha Atimakun toisten nyökytellessä hyväksyvästi. Opiskelijat suorittivat työelämäjaksot paikallisissa hoiva-alan yrityksissä kuten FSHKY:llä, Esperissä sekä Attendolla. 

Haasteellisena opiskelijat kokivat korona-ajan etäopetuksen. ”Meille oli tosi tärkeää, että opetus oli lähiopetusta. Oppiaksemme ja ymmärtääksemme meidän tulee nähdä opettajan eleet ja ilmeet. Siksi asioihin perehtyminen oli paljon vaikeampaa Teamsin välityksellä” nykyisin paljon keikkaileva Wasana Hankla kertoo.

Opiskelijoita ohjannut opettaja Sanna Seppänen on iloinen, muttei ollenkaan yllättynyt, että jokainen näistä valmistuneista on työllistynyt opintojensa jälkeen. ”Olemme saaneet työelämältä heistä vain positiivista palautetta: he ovat olleet asiakasta kunnioittavia, arvostavia sekä hyvin aktiivisia. Allekirjoitan itse nämä kaikki, heidän kanssaan ei ole ikinä ollut tilannetta, että he sanoisivat ’äh tämä on tylsää’ vaan ’kerro opettaja lisää’. Eli halutaan koko ajan oppia! He ovat myös tehneet moninkertaisen työn opinnoissaan, kun ovat samalla opetelleet suomen kielen. Heillä on aito halu oppia ja olla hyviä työssään.” Sanna toteaa ylpeänä.

Onnea hoiva-avustajaksi valmistumisen johdosta Chidapha Atimakun (vas.), Neelam Shrestha, Anastasiia Dychko sekä Wasana Hankla. Onnea myös Sara Nazarille, joka valmistui jo aiemmin työvoimakoulutuksen kautta lähihoitajaksi!